LASYn Kolanen puoluevaltuustossa: Sosialidemokratia riittää kiintopisteeksi

Puoluevaltuuston jäsen Risto Kolanen Mikkelissä 14.11.2008:

Sosialidemokratia riittää kiintopisteeksi poliittisella kartalla

Saimme sekä kokoomukselta että äänestäjiltä rukkaset naamallemme. Hävisimme kunnallisvaalit ja kuten puolitoista vuotta sitten eduskuntavaalien jälkeen, näkemykset yhteisen tappion syistä ovat kovin erilaisia, joskus jopa vastakkaisia keskustelussamme. Yhtenäisyyttä löytyy vain toiveesta muutokseen.

Muutoksen suuntaa tämän ja tulevien puoluevaltuustokokousten on syytä miettiä. Siihen tarvitsemme erilaisuuden sietävää, moniarvoista puoluekeskustelua.

Tunnuksemme olivat vaaleissa: terveys, sivistys, menestys. Tuntuivatko ne keskenään yhteismitallisilta ja selviltä siinä maailmantalouden tilanteessa, jossa ajauduttiin kansainväliseen finanssikriisiin? Kriisi uhkaa kehittyä myös reaalitalouden lamaksi suuressa osassa maailmaa. Ihmiset kaipasivat puhetta työstä ja toimeentulosta. Ihmisten oikeus hyvinvointiin ei ole unelma, vaan perusoikeus.

xxx

SDP hävisi kuntavaalit kolmella prosentilla v. 2004 vaaleihin. Vaalit voitetaan ja hävitään kaupungeissa. Tappio oli suurin vanhoissa, suurissa kaupungeissa: Tampere 4,1 %, Turku 4,2 %, Vantaa 4,5 %, Espoo 5,1 & ja Helsinki 5,6 %. Hyvin koulutettu, urbaani nuori äänestäjä meni vihreiden, vähemmän koulutetut, elämän turvattomuutta ja mahdollisesti muukalaiskaunaa kokevat lähiöiden ihmiset menivät perussuomalaisten suuntaan, jotka Timo Soini on tehnyt kunnialliseksi äänestäjävalinnaksi.

Kun ongelmat ovat yhteisiä ja sosialidemokratia ei joko löydä oikeaa sanomaa puhutella näitä ihmisiä tai saa viestiään perille, ehdotan seuraavaa: Uusia ja uudentyyppisiä työryhmiä perustetaan. Toivon, että joukkoon mahtuu aiemman kaupunki- ja aluetyöryhmän rinnalle tai sisälle erityinen suurien kaupunkien ja niiden asumalähiöiden sosiaalisiin ongelmiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin keskittyvä työryhmä, joka kerää tutkimustietoa, järjestää seminaareja ja tekee v. 2010 puoluekokoukselle tai puoluevaltuustolle SDP:n lähiöpoliittisen uudistuslistan ja keinovalikoiman tavoitteiden saavuttamiseksi. Mielellään tähän työhön tulisi liittää myös poliittisen toiminnan ja viestimisen uusia tapoja pohtiva osuus.

xxx

Kaikkea ruutia ei tarvitse keksiä uudelleen. Emme tavoita betonilähiöiden vajaatyöllistettyjä, työttömiä ja syrjäytyneitä ihmisiä keikaroivilla tai retorisilla puoluemäärityksillä, jotka eivät ole loppuun asti harkittuja ja jotka eivät sinänsä liikuta SDP:n kannattajaa, joka haluaa tietää miten turvaamme ja kehitämme hyvinvointipalveluita.

Rafael Paasion viisaus elokuulla 1963 Viikinsaaren linjapuheessa kuului: SDP:n ei pidä unohtaa yhteyttään puutteellisen elämän lähteisiin. Se oli irtipääsyjohtopäätös puolueriidan kokemusten pohjalta. Siinä on paasiolaisuuden ydin, ei tunnetummassa ”pari piirua vasemmalle”

SDP:n ei pidä hävetä köyhän hajua itsessään ja ympäristössään. Uusi SDP ei jätä köyhyydestä ja ihmisten kokemasta turvattomuudesta tai osattomuudesta puhumista perussuomalaisille. Voimattomuuden tunne on nykyisen yhteiskunnan tyypillinen piirre, jota perusteettomat teollisuuden irtisanomiset luovat. Se, että asiat karkaavat käsistä, vaikuttamiselle ei löydy väylää.

Perussuomalaisten kannatus kumpuaa medioiden kaitseman valtapoliittisen pollodium- eli palkintopallin kolmikkojärjestyksen (kok, sd, kesk) ja poliittisen korrektisuuden ulkopuolelta, suoraan ostareiden ja kuppiloiden elämän todellisuudesta.

xxx

Minusta SDP on vasemmistopuolue, työväenliikkeen demokraattisen ja reformistisen päälinjan suomalainen edustaja. Sosialidemokratia nimenä ja aatteena riittää määrittämään kiintopisteemme poliittisella kartalla. Sen sisältö kaipaa päivittämistä, kansainvälistämistä, uudistamista.

Uusi SDP panostaa uusiin teemoihin ja väestöryhmiin, mutta ei käännä selkäänsä perinteiselle kannattajakunnalle ja vanhemmille sukupolville. Työväenpuolueen asema on ansaittava joka päivä erikseen.

Uusi SDP tunnistaa kyllä paikkansa, ei häpeä sosialidemokratian kunniakasta kansainvälistä aatesuuntanimeä ja voi hakea myös uusia puoluekokouksen 2010 ohjelmaeväitä haasteisiin. Se virkistäisi meitä eduskuntavaaliin 2011 ja silloin tarvittavaan politiikan suunnanmuutokseen.