LASY:n syyskokouksen päätökset sekä puoluekokous- ja kuntavaaliehdokkaiden esittely

LASY:n 24.10.2016 pidetyn syyskokouksen päätökset

 

Päätettiin talousarvion 2017 yhteydessä, ettei ylimääräistä jäsenmaksua kerätä. Päätettiin yhdistyksen jäsenten vapaaehtoisesta tukimaksusta, esimerkiksi ruusu-rahaa vaalitilaisuuksiin.

Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kimmo Sarje ja varapuheenjohtajaksi Kaarina Kallioniemi. Lisäksi johtokuntaan valittiin Soili Aintila, Astrid Gartz, Risto Kolanen, Kari Kotila, Juhani Laurila, Riitta Prusti, Anne Pynnönen, (uutena) Nasima Razmyar ja Leena Westlund. Koska pari vanhempaa jäsentä on osan vuotta ulkomailla, valittiin maksimimäärä vastuuseen.

Todettiin, että taloudenhoitajana toimii johtokunnan ulkopuolelta Jorma Westlund. Toiminnantarkastajiksi valittiin jatkamaan Ritva Helimäki-Aro ja Heikki Koski ja varalle Hannu Sauliala ja Tapio Ruuth.

Piirikokousedustajiksi valittiin Kimmo Sarje ja Risto Kolanen ja varalle Kaarina Kallioniemi ja Leena Westlund.

Naispiirikokoukseen valittiin Kaarina Kallioniemi ja Tuija Lindholm. Varalle valittiin Anne Pynnönen ja Soili Aintila. Todettiin että yhdistys ehdottaa Tuija Lindholmia Helsingin demarinaisten hallitukseen.

Pikkujoulut pidetään Ravintola Persiljassa 9.12. klo 18:00. Pikkujoulupuheen pitäjäksi on kutsuttu Leena Westlund aiheena Väinö Tanner.  Keskusteluaiheena on myös periaateohjelmaehdotus.

 

Pikkujoulu on aina avoin jäsenten seuralaisille ja ystäville.

 

LASY:n puoluekokous- ja kuntavaaliehdokkaiden esittely.

 

Äänestysohjeet ovat mm. 8.10. kotisivu-uutisessa ja Risto Kolasen sähköpostittamassa LASY-viestissä 31.10.2016. LASY:llä on seuraavat neljä ehdokasta puoluekokousäänestyksessä:

Risto Kolanen  – nro 252

Riitta Prusti  – nro 293

Kimmo Sarje  – nro 300

Jorma Westlund – nro 332

 

 

 

Risto Kolanen  – nro 252

 

Päätoimittaja, mielipidekirjailija. 62-vuotias, naimisissa, kahden lapsen isoeno, 25 vuotta saarella.

Tekijänä tai toimittajana: Politiikka menestyksen Suomessa (1988), Uusi Eurooppa - haaste vasemmistolle (1990), Valta murroksessa (1995), Minun mielestäni Tarja Halonen (2000), Helsinki - meidän stadi (2003), Työtä – Hyvinvointi globaalissa murroksessa (TSL 2006), LASY:n 60-v –historiassa ”Saaren ja aatteen asialla” (2007) sekä ”Tähdet tuikkivat – Alvar Kolasen valokuvia Olavi Virrasta Irwiniin (2010).

LASY:n johtokunta, puheenjohtaja, tiedotussihteeri tai vaalivastaava melkein 25 vuotta.

Helsingin sos.dem. piirihallituksessa 1995- ja puheenjohtaja 2009-2014. Stadin Ruusun1997–2008, Kansalaisen Eu-Tietolaarin 1998-2004 ja Asuminen & yhteiskunta –lehden 2012- päätoimittaja

Puoluekokousedustajana varalta 1999, 2005 ja 2008 ja varsinaisena 2010, 2012 ja 2014, puoluevaltuusto 1996–2002 ja 2008–2012,

Periaateohjelmatoimikunta 1982–87, 1997–99 sekä metropolityöryhmä 2009–2010, kahdella kaudella Sdp:n Sivistysfoorumissa 2010–2014..

Esitin periaateohjelman uusimista jo elokuulla 2008, päätös siitä syntyi Helsingin kokouksessa. Uuden ohjelman valmistelun tulisi vastata Seinäjoella 2014 hyväksyttyhyihin pääkysymyksiin. Seitsemän jäsentä julkaisi Demokraatissa 21.4.2016 yhteiskirjoituksen ”Periaatteita – mutta millaiselle SDP?”, joka löytyy piiriverkosta: https://helsinki.sdp.fi/periaatteita-mutta-mille-sdplle/

Puolueen on tavoitettava uusi yhteys demokraattiseen vaikuttamiseen ja äänestämiseen pettyneille kansalaisille sekä nostettava tulo- ja terevyserojen kaventaminen vahvasti esityslistalleen.

 

Riitta Prusti  – nro 293

Eläkeläinen
75 vuotta, 2 lasta , 5 lastenlasta

Liittynyt puolueeseen 1960
Kansanedustaja 1995-2003
Ay-puheenjohtaja 1979-1992
Luottamustehtävät HOK-Elannon edustajisto ja nimeämistoimikunta
Lautasaaren demarien johtokunta
Pakilan siirtolapuutarhan hallitus
Aktiivi useissa yhdistyksissä
Harrastukset puutarhan hoito, kuntoilu, kirjat ja elokuvat.
Puoluekokouksen keskeisin asia uusi periaateohjelma ja valinnat.

 

Kimmo Sarje  – nro 300

 

Sdp:stä on tehtävä myös itsensä työllistävien ja pätkätyöläisten puolue

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat sosialidemokraattisia perusarvoja. Lähtökohtana on, että samasta työstä sama korvaus sukupuolesta riippumatta on kestävä periaate. Samalla on kuitenkin kiinnitettävä huomio myös prekaarin euroon, joka on usein vain murto-osa palkkatyöläisten keskimääräisestä ansiosta. Puolueen olisi kiteytettävä realistiset tavoitteet ja keinot pätkätyöläisten ja itsensä työllistävien aseman parantamiseksi. Tämä ei ole vain uusköyhien ongelma vaan myös puolueen menestyksen edellytys.

Sdp on perinteensä mukaisesti sivistyspuolue. Mitä periaatteesta seuraa puolueen yliopistopolitiikassa? Sydämen sivistys on humanismin ydintä, mutta sivistyksessä on keskeisesti kyse myös tieteestä, tutkimuksesta ja taiteesta. Vapaiden yliopisto-opettajien palkkaukseen ja taiteilijoiden toimeentuloon ja sosiaaliturvaan sosialidemokraatit eivät kiinnitetä riittävää huomiota. Haluan kehittää Sdp:tä liikkeenä, jolla on vahva sivistysnäkemys, ja joka kykenee ratkaisemaan myös vapaiden tutkijoiden ja taiteilijoiden ja eri alojen itsensä työllistävien sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia.

Olen 64-vuotias filosofian tohtori ja kuvataiteilija. Työskentelen tutkijana, yliopisto-opettajana ja taiteilijana. Olen julkaissut ja toimittanut artikkeleita ja kirjoja kotimaassa ja kansainvälisesti. Olen naimisissa ja kahden aikuisen nuoren isä ja tyttärenpojan isoisä. Toimin Lauttasaaren sosialidemokraatit ry:n puheenjohtajana ja Sdp:n edustajana Helsingin taidemuseon johtokunnassa.

Jorma Westlund – nro 332

 

Eläkeläinen, hallituksen puheenjohtaja

Olen SDP:n jäsen vuodesta 1966 (Ikurin, Töölön ja Lauttasaaren yhdistykset).

Jo nyt toista kertaa olen ehdolla puolueäänestyksessä luottamustehtävään.

- Järjestösihteeri, Teiniliitto, 1969-71
- Kouluasiainsihteeri, SNK, 1972-73
- Poliittinen sihteeri, OPM, 1973-75
- Vaalitoimitsija, Mikkelin Kj, 1976
- Ohjelmatoimitsija, SDP, 1976-78
- Tiedottaja, Metallityöväen Liitto, 1978-84
- Järjestöpäällikkö, SDP, 1984-95
- Pääministerin poliittinen sihteeri, 1995-2000
- Yhteiskuntasuhdejohtaja, Stora Enso, 2000-2014

Saarella asuva, muihin yhdistyksiin kuuluva, ehdokas on ainakin Pentti I. Lumme, nro 269.

 

 

LASY:n neljä ehdokasta kuntavaaliäänestyksessä

LASY:n johtokunta suosittaa äänestämistä listan kärjessä suhteellisessa vaalissa, jossa voi äänestää korkeintaan 15 ehdokasta (mutta ei ole pakko). He ovat vaalinumeroineen

Ritva Helimäki-Aro  – Nro 29

Risto Kolanen – nro 55

Nasima Razmyar – nro 93

Kimmo Sarje – nro 101

 

 

 

Ritva Helimäki-Aro  – Nro 29

66-vuotias

Kolme lasta, viisi lastenlasta: ( 6kk,18kk,3v, 2x9v.) Olen lasten perheiden ainoa lähelläoleva isovanhempi.

Työterveyslääkäri. Eläkkeellä.

Harrastukset lastenhoidon lisäksi: mökkeily ja metsä antimineen, kulttuurista oopperan ja RSO:n kausikortit.

Lisäksi harrastan suomalaisen työterveyshuollon tunnetuksi tekemistä Ranskassa.

Kunnallisissa elimissä: HUS röntgenin hallitus 4v, Seniorisäätiön hallitus 3v.

Sydämellä tällä hetkellä on erityisesti Suomessa toteutettava vanhuspolitiikka.

Vanhuus ei ole sairaus. Kaikille meille kuuluu arvokas vanhuus. Olin keväällä opintomatkalla Hollannissa tutustumassa erilaiseen lähestymistapaan; vanhusten olinpaikat (ei hoitopaikat) olivat kodinomaisempia, ympäröivä yhteiskunta tuli taloihin sisään. Siellä saattoi olla kirjasto, kauppa tai ravintola joka toi lähialueen ihmisten normaalia elämää vanhusten lähelle. Vanhustentalon lähistöllä oli usein vuokra-asuntoja, joihin saattoi muuttaa kun kunto alkoi rapistua ja halusi palveluja. Vanhusten sairaudet hoidettiin normaalin sairaanhoidon puitteissa. Asukkailla oli omalääkärit,joilla saattoi olla vastaanottoja laitoksen yhteydessä.

Hollannissa on yhteinen sovittu kuntoisuusluokitus, jonka perusteella saa oikeuden hakeutua "huolenpidon" piiriin.

Mitä Helsinki tarvitsisi?

Erityisesti asennemuutosta. Vanhuus voi myös olla riemullista elämästä nauttimista!Ja meillä pitäisi vielä iäkkäinäkin olla oikeus rikkaaseen kulttuuriin.

Tarvitaan monimuotoisia vanhusten keskuksia, joissa palvelut tuodaan vanhuksen lähelle.

Pitää kyseenalaistaa kotona asumisen mielekkyys silloin, kun kunto heikkenee. Tamperelaiset ovat osoittaneet että kotihoito voi olla laitoshoitoa kalliimpaa. Katsokaapa Seniorisäätiön facebook-sivulta miten moninaista ja rikasta voi olla elämä laitoksessa! Hoitopäivämaksu on n 130 euroa.

Tuleva valtuustokausi on erityisen mielenkiintoinen toteutettavan SOTE:n takia. Uskoisin että ammattitaustastani ja kokemuksistani vanhustenhuollossa voisi olla jotakin hyötyä.

 

Risto Kolanen – nro 55

Toimittaja ja mielipidekirjailija. Naimisissa, syntyperäinen helsinkiläinen, joka on asunut Lauttasaaressa vuodesta 1989, mutta myös Kirkkonummella, Espoossa ja Vantaalla eli tuntee pääkaupunkiseudun.

Seurannut kaupunginvaltuuston kokouksia 16 vuotta, raportoinut niistä; toista kertaa pyrkii ehdolle

Yleishelsinkiläisiä tavoitteita, joita haluan ajaa:

Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ihmisten tarpeeseen – kaupunki ja Kruunuasunnot rakentamaan

Terveyspalvelujen saatavuus, hoitoon pääsy ei saa heikentyä lautakunann keskityssuunnitelmien myötä

Lähikirjastojen voimavarat turvattava – Keskustakirjaston ksutannus ei saa uhata lähikirjastoja

Joukkoliikenne Helsingin niemellä sujuvammaksi ja halvemmaksi

Lauttasaaren paikallisia tavoitteita

Länsimetron viivästymisfiaskosta eroon - ja pitkät junat turvattava sujuvasti. Suorat bussiyhteydet sekä Kamppiin että Erottajalle, liityntäliikenne kattavaksi saarella, jotta metro ei huononna joukkoliikennettä.

Vanhuskeskus Koivusaaren Lasy:n esitysten mukaan. Koulu- ja liikuntatilat riittämään väestönkasvussa, asukas- ja kulttuuritila Kartanon ja Huvilan yhteyteen

Lasten päivähoitopaikkoja väestötarpeen mukaan. Uusien asuintalojen yhteyteen on suunniteltava myös päiväkotitiloja, joista Astrid Gartz sai läpi ponnen v. 2008.

Pyörä- ja kävelyteiden turvallinen erottaminen jalkakäytävällä. Lauttasaarentien nykykaaoksesta eroon. xxx

Raatihuoneen Narikkavahti –pakinoitsija 2008–2015 Stadin Ruusussa, Lauttasaaren Sanomien kunnallispoliittinen avustaja ja kolumnisti 2004–2007, Lauttasaari–lehden ”Kaupunginvaltuuston vaiheilta” palstan pitäjä 2007–14 ja kulttuuriavustaja 2011–  sekä Kallio- ja Rööperin lehtien Kulttuurikierrosten tekijä joka toinen viikko 2014-

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen 2009-. Lähikirjastojen pelastaja Pajusen listan leikkauksilta talvella 2009–2010, tukenut Tanssin talon syntyä ja taideavustusten parempaa alueellista tasapuolisuutta.

Työväenopiston johtokunnan pj 2001–2008, alueellisten toimipaikkojen, hallinnollisen itsenäisyyden ja nimen puolustaja. STO alistetaan muodollisen koulutuksen puristukseen Opetusvirastoon ensi kesänä, mikä voi merkitä sen voimavarojen vähenemistä

Uudenmaan liiton hallituksen varajäsen 2015- ja khs-varajäsen 2012.

 

Nasima Razmyar – nro 93

Hieman yli vuosi kansanedustajana on antanut minulle rutkasti perspektiiviä sille, mitä valtakunnassa tapahtuu. Nämä päätökset vaikuttavat keskeisesti aluetasolla kuntapolitiikkaan. Pääkaupunki Helsinki taas on keskeinen mittari myös koko Suomen tilanteeseen.
Helsinki on minulle rakas kotikaupunki, jossa on paljon ylpeyden ja esittelemisen aiheita. Kuitenkin myös parannettavaa löytyy:
Eriarvoisuus koulumaailmassa on kasvussa, ja tämä näkyy etenkin pääkaupungissa. Kun eriytyminen näkyy nyt nuorissa, se näkyy tulevaisuudessa koko yhteiskunnassa, ja siksi tämä kehitys täytyy pysäyttää. Ihannetilanteessa jokainen lähikoulu on hyvä paikka lapselle oppia uutta ja kasvaa.

Helsinki tarvitsee myös kunnianhimoisia tavoitteita ympäristöasioissa. Asuntoja tarvitaan paljon, ja niiden hinnat pitää saada alas. Kuitenkin luonnon voi menettää vain kerran kaupunkiympäristössä, ja siksi Helsingin tulee ottaa suunnannäyttäjän rooli. Helsinkiin tarvitaan paljon uusia asuntoja, sopusoinnussa ympäristön kanssa ja viihtyisyyttä unohtamatta.
Meidän verrokkikohteitamme ovat Kööpenhamina ja Tukholma, ja ehkä tulevaisuudessa kilpailemme Pariisin kanssa. Nuoret ja luonto pitävät kaupungin elinvoimaisena.

Muun muassa näiden syiden takia olen päättänyt hakea ehdokkuutta kuntavaaleissa 2017. Puolueen jäsenäänestys on vielä käynnissä, ja olen ehdolla numerolla 93. Mikäli luottamusta riittää, toivonkin olevani mukana rakentamassa parempaa Helsinkiä myös ensi keväästä eteenpäin. (Piirin facebook-sivulta esittely)

 

Kimmo Sarje – nro 101

Tunnus: ”En ole grynderien talutusnuorassa”

Oikeudenmukaisuus ja sivistys ovat politiikkani lähtökohtia. Helsinkiä pitäisi kehittää demokraattisemmaksi, että päätöksenteossa eri kaupunginosien tarpeet otettaisiin tasapuolisesti huomioon. Olen toiminut kaupunginosani Lauttasaaren kulttuuriperinnön ja palveluiden puolesta. Perustimme useita puolueita edustaneiden aktiivien kanssa työryhmän Lauttasaaren vesitornin säilyttämiseksi. Kamppailu hävittiin, moraalisesti voitettiin. Nyt Lauttasaaren metroasema ollaan jättämässä vaille taideteosta. Yritän vaikuttaa päättäjiin, että näin ei tapahtuisi. Olen toista kautta Helsingin taidemuseon johtokunnan jäsen. Helsinkiin olisi suhtauduttava Itämeren merkittävänä kulttuurimetropolina.

Olen 64-vuotias filosofian tohtori ja kuvataiteilija. Työskentelen tutkijana, yliopisto-opettajana ja taiteilijana. Olen julkaissut ja toimittanut artikkeleita ja kirjoja kotimaassa ja kansainvälisesti. Arkkitehtuuri on yksi erikoisalani. Olen naimisissa ja kahden aikuisen nuoren isä ja tyttärenpojan isoisä. Lauttasaaren sosialidemokraatit ry:n puheenjohtajana kannatan, että kaupunginosamme terveysasema säilyy ja että sitä kehitetään. Lauttasaaressa rakennetaan paljon, mutta palvelut jäävät liian usein kasvun jalkoihin. Koulut ja päiväkodit ovat alimitoitettuja. Metroliikenne takkuaa skandaalimaisesti. Tulevaisuuden Helsinkiä luodaan omaleimaisten alueiden demokraattisena verkostona.

Saarella asuva, muihin yhdistyksiin kuuluva ehdokas on ainakin Jemi Heinilä, nro 25.