Saaren tapahtumien tallentaja on poissa - Seppo Kankaisen jääraportit loppuivat
15.04.2009 Saaren tapahtumien tallentaja on poissa Seppo Kankaisen jääraportit loppuivat
Monelle saarelaiselle tuttu yleisötapahtumien keskustelija, tapahtumien kuvaaja ja tallentaja Seppo Kankainen kuoli 24.2.2009 tapaturmaisesti jäälle Lehtisaaren edustalle. Innokkaana liikkujana hän selosti toistakymmentä vuotta ”Larujää”-sivullaan internetissä hiihtäjille, retkiluistelijoille ja pyöräilijöille tärkeitä sää- ja railohavaintojaan, joita luettiin Espoota myöten.
Seppo Kankainen syntyi 18.10.1945 Äänekoskella, oli nuoruudessaan mm. autotehtaalla Göteborgin seudulla, Hyvinkään Uutisten ja Suomen Sosialidemokraatin Jyväskylän toimittajana. Hän oli perustamassa kahta 1970-luvulla kukoistanutta kulttuuritapahtumaa, ensin Jyväskylän Talven ohjelmasihteerinä 1969–73 ja sitten Työväen Näyttämöiden liiton toiminnanjohtajana 1975–1983. Hän oli luomassa Mikkelin työväen näyttämöpäiviä, jotka jatkuvat yhä laajana vuosittaisena teatterikatselmuksena. Viimeiset kaksi vuosikymmentä hän vaikutti (lyhyt)elokuvatuottajana, teatterikappaleiden välittäjänä ja atk-projektien vetäjänä ja kouluttajana yhden miehen Atlas-yhtiöidensä kautta.
Seppo Kankainen meni aina herkeämättä uusiin asioihin, uuteen tekniikkaan ja otti sen haltuun. Viimeinen suuri projekti oli Nuijasota – elokuvahanke 1980-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Historianharrastajakirjoittajan työläs projekti ajoittui professori Heikki Ylikankaan Nuijasota – kirjan jalkoihin. Elokuvakäsikirjoitus ”Pohjolan tie Nuijasotaan, muistiinpanoja miehityksen vuosilta” on julkaistu (Atlas-Filmi 2002).
Lauttasaaren Sosialidemokraattien (Lasy) jäsenenä Kankainen oli reilut 30, johtokunnassa n. 15 vuotta mm. varapuheenjohtajana (1991–92) ja vielä 2000-luvun puolella taloudenhoitajana. Hän päätoimitti Lasy:n vuosina 1984–85 julkaisemaa Lauttasaarelaiset – lehteä, joka ilmestyi ”jokaiseen lauttasaarelaiseen kotiin” 12 000 kappaleen painoksena kaksi kertaa. Lehti puolusti tunnelimetron vaihtoehtoa yhdellä asemalla, Kaskisaaren ja Lauttasaaren siltaa ja yksinäisten ihmisten asuntolaa ”saariopposition äänenä”, kuvaamme Seppo Väisäsen kanssa Lasy:n 60-vuotishistoriassa. Hän loi Lasy:n kotisivut 1998-2000 ja teki kansanedustaja Arto Bryggaren sivuja.
Viimeisinä vuosina Kankainen kuvasi videolle Lauttasaari-päiviä, ostarin vaalitapahtumia, pikkujoulupuheita. Hän kuvasi Särkiniemen mökkiläisyhdistyksen juhannuksenviettoa Kokkokalliolla, vielä viime kesänä kaatosateessa. Niitä löytyy paljon YouTubesta.
Kankainen johti saaren vaalilautakunta 31C:tä pitkään hyvin omaperäisellä laskenta- ja johtotyylillään. Aluksi se toimi kirkolla, myöhemmin nuorisotalo Apajassa. Hän teki lautakunnalle omat kotisivut, jossa istuntoajat oli tarkasti laskettu ja äänestyspaikka kuvattu. Seppo selosti tälle lehdelle äänestyspiirirajamuutokset ja tiedotti STT:lle väliaikatietoja äänestysaktiivisuudesta. Puheenjohtajan kokouspalkkion moni muu hankkii vähemmällä vaivalla.
Kankainen oli käräjäoikeuden lautamies alusta, joulukuulta 1993, alkaen. Ikä olisi nyt tullut vastaan jatkokaudelle. Viimeinen maaliskuun loppuun päättynyt kausi jäi vähän kesken. Omapäinen mies kaatoi kahden muun lautamiehen kanssa eräässä pankkirikossyytteessä ammattituomarin kannan. Seppo toimitti internetissä yli 10 vuotta ”Lautamiehen oikeuspäivyriä”, joka selosti lehtikirjoituksia tuomioista ja keskustelua maallikkotuomareiden asemasta oikeudessa.
1960-luvun lopun punaradikaalista tuli 1990-luvun yrittäjänä varhainen Suomen EU-jäsenyyden puolustaja. Muistan Sepon jääneen pitkään keskusteluun 19.5.1992 kirjaston alustajavieraan kansanedustaja Paavo Lipposen kanssa ”Suomen eväistä Euroopassa”. Kankainen toimi ahkerasti ja etenkin toukokuun 1993 Martti Ahtisaaren -esivaalin järjestämisessä ja tiedottamisessa Punaisessa Huvilassa hänestä oli mielle paljon apua. Kun 500 ihmistä valui sunnuntai-iltapäivänä sisään ovista, Seppo kävi kotona välillä kirjoittamassa tiedotteen pohjaa Lauttasaari – lehteen valtavasta kävijävirrasta.
Seppo Kankaista jäivät kaipaamaan Kyllikki-vaimo, Esko-poika, Hanna-miniä sekä lukuisat sisarukset perheineen, muut sukulaiset ja ystävät Keski-Suomessa ja Helsingissä.
Risto Kolanen (Muistokirjoitus ilmestyi kiirastorstain Lauttasaari-lehdessä 9.4.2009)
Kuva Seppo Kankainen hiihti talvisin ja marjasti kesäisin Kyllikki-vaimonsa kotiseudulla Kainuussa, Suomussalmella.
|